Musta valkoiset on mustavalkoisia


Heikko toisesta heikosta syyllisen löytää
Ei köyhiä ritareita pyöreeseen pöytään

Kuka nyymeiltä miehuuden vienyt?
Tumppu on suorassa ja tukossa tiehyt



Selviytymistilas meille ei oo tilaa
Minä minä minä muiden ilmaston pilaa



Ei oo mitään vasenoikee -horisonttii
Ainoastaan pettyneitä jotka toivoo remonttii



Tää vuosi on ollut erilainen kuin muut. Matkailu on avartanut mun ajatusmaailmaa. Se on luonut mulle aivan erilaisen itsetunnon ja itsekunnioituksen. Se on näyttänyt mulle sen mihin musta on kun mä vaan poistun mukavuusalueelta, ja teen sen yksin.

Mä oon aina kokenut olevani omassa perheessäni se avarakatseisin. En mä tiedä mistä se johtuu, enkä mä missään nimessä lynkkaa ketään heidän periaatteistaan. Mä vaan nostan käden ilmaan, ja sanon olevani eri mieltä jostain asioista.
Niinkuin he antavat mun elää omassa kuplassani, annan mäkin heidän.

Mistä asioista me ollaan eri mieltä? Kysyin äidiltäni lupaa julkaisuun, ja annoin luettavaksi ennen julkaisua. Mun tarkoituksena ei ole mustamaalata ketään, tai nostaa jalustalle. 

Ihminen on lapsesta asti utelias luonne. Asiat joista kielletään, tai asiat joita näkee joidenkin karttavan, saa kaulan pidemmäksi ja uteliaan nenän haistelemaan. Niin se menee.
Meidän perheessä yhtä näistä "kielletyistä" asioista on kutsuttu roturealismiksi.
Eniten se korostuu isässäni, mutta samat aatteet ovat omasta mielestäni "tarttuneet" väkisin myös veljiini, ehkä myös äitiini.


Ei ole olemassa päivää ettei jossain puolella maailmaa joku pommittaisi, raiskaisi, pahoinpitelisi, kaltoinkohtelisi tai varastaisi. Ei ole myöskään olemassa päivää, jolloin vain meidän ihonväristä poikkeavat ihmiset olisivat näiden asioiden takana.

Traumaattisimmat uutiset elämässäni ovat olleet WTC-iskut, sekä Suomen koulusurmat.
En sano etteikö olisi lukuisia muitakin todella järkyttäviä uutisia ja iskuja, ne vain vaikuttivat mun elämään pisimpään todella ahdistavina tapahtumina.


Toisessa tapahtumassa olivat terroristit takana, toisessa umpisuomalaiset.
En koskaan voisi asettaa tapahtumia linjalle jossa jaoteltaisiin kumpi oli järkyttävämpi.
Kummatkin olivat yltiösairaita tapahtumia, joille en koskaan löydä sanoja.

Tämä on mielestäni erittäin osuva merkki siitä, kuinka uskonnolla ei ole vittuakaan merkitystä silloin, jos ihminen on mieleltään sairas.
Kiroilen silloin kun oikeasti kiehuu, ja tämän päivityksen tekeminen saa mut jo nyt hieman ylikierroksille. Koitan silti pysyä maltillisena.

Tälläiset yksittäiset tapahtumat leimaavat kuitenkin rättipäisiksi terroristeiksi jokaisen, valkoiset silti ovat parhautta ja ainoita oikeita. Ihmisiä joiden teoilla ei ole merkitystä, koska he ovat meitä ja me olemme heitä. Yhtä samaa upeaa jengiä. Ainakin isäni mielestä.

Tarvitseeko ihmisen julistaa itseään roturealistiksi, rasistiksi, tai vastaavasti leimata muita suvakeiksi?
Eihän KUKAAN puolusta raiskareita tai muita ihmisoikeuksia polkevia henkilöitä, en minäkään. Silti en ikinä voisi sanoa itseäni roturealistiksi koska olen lukenut mitävittua lehdestä että kaikki tummat ovat saatanasta.

Miksi emme samantien vihaa koko ihmislajia? Miksi emme vihaa kaikkia koska kaikki voivat käytännössä olla tulevia koulusurmaajia, pedofiilejä, naistenhakkaajia, terroristeja.




Olen parisuhteessa Nigerialaisen, maailman ihanimman ihmisen kanssa. Teemme varmasti tulevaisuudessa lapsen. Synnyttyään hän tuskin taittelee puklurätistään turbaanin päähänsä ja alkaa päässään luoda kaavioita joilla räjäyttää synnytyssairaala.
Jos ihminen kokee elämässään jotain traumaattista, hän purkaa sen ääritilanteissa noin.
Itse aion kasvattaa lapseni parhaani mukaan niin, ettei hän koskaan sanoilla,teoilla tai aatteillaan loukkaa muita. Henkinen vahingoittaminen on yhtä pahaa kuin fyysinen.

Mä voisin ja haluaisin kirjoittaa tästä loputtoman pitkän tekstin, ja silti tiedän ettei esimerkiksi mun perheeni mielipiteet hetkahtaisi siitä mihinkään suuntaan. Silti, aina voi yrittää.

Mä en uhallanikaan koskaan tule katsomaan mun ystävien tai kumppanin ihonväriä, vaan mitä enemmän koen tätä järjettömän naurettavaa rasismia ympärilläni, sitä enemmän niitä tuon lähelleni. 
Rakastan monikulttuurisuutta. Rakastan rusketusta, olen hyvin kateellinen miehelleni hänen lähes mustasta ihostaan. Rakastan kuulla eri uskonnoista. 

RAKASTA SÄKIN! AVAA SILMÄT JA RELAA HETKI HERMOJAS!


Nyt loppukevennys lupaamillani kuvilla joka postauksen loppuun.
Meidän arkea 















Kommentit

  1. Mä oon sun kanssa hyvin pitkälle samoilla linjoilla ja miettinytkin tätä teidän perheen mielipide/näkemyseroa näissä asioissa. Aina kannattaa yrittää, mutta ehkä helpommalla pääsee kun vain hyväksyy asiat joita ei voi muuttaa. Muutoshan kuitenkin loppujenlopuksi lähtee jokaisesta itsestään.

    VastaaPoista
  2. Todella hyvin kirjoitettu. Teksti on värikästä ja hiukan huumoriakin löytyy, mutta ennenkaikkea totta monessa kohtaa. Joskus rasismi voi syntyä myös tietämättömyydestä ja huolesta. Esim. Kulttuurierot tuovat mukanaan sellaisia asioita, jotka huolestuttavat minua. Varsinkin kun olet ainoa tyttäreni, aarteeni <3

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tietokilpailu (ihan vaan ajankohtaisten asioiden suhteuttamismielessä), Saaran tekstiin kytkeytyen:

    Minkä "rotuisista" (valkoihoinen, värillinen, aasialainen, arabi, juutalainen, latino, intiaani, aboriginaali, mitä näitä nyt on) ja minkä uskontokulttuurin alueelta olivat seuraavat, jotka
    1. ...tappoivat miljoonia intiaaneja Pohjois-Amerikassa.
    2. ...tappoivat miljoonia intiaaneja Etelä-Amerikassa.
    3. ...tappoivat miljoonia aborginaaleja Australiassa.
    4. ...tappoivat miljoonia afrikkalaisia orjakuljetuksissa ja -töissä Afrikasta Amerikkaan. Ja orjuuttivat epäinhimillisesti hengissä selvinneet.
    5. ...aloittivat 1. maailmansodan.
    6. ...aloittivat 2. maailmansodan.
    7. ...tuhosivat kahden suuren siviilikaupungin asukkaat atomipommeilla.
    (Jotta ei tietokisa leviä käsiin, jätetään nyt näihin, vaikka paljon voisi lisätä.)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit